Opintolaina sijoituksiin?

Opintolaina sijoituksiin?


Heissan!

On taas syksy, monelle meistä paluu arkeen tarkoittaa opintojen alkamista tai jatkamista! Itselläni pyörähtää käyntiin neljäs vuosi kauppatieteiden opintoja.

Opiskelijaelämä ei tunnetusti ole kovin leveää; asumistuki ja opintotuki riittävät ehkä hädin tuskin vuokraan, ja muu eläminen täytyykin rahoittaa säästöistä, kesätyörahoista, ilta- tai viikonlopputöistä tai opintolainasta. Opiskeluaika voi tuntua vaikealta hetkeltä alkaa kartuttamaan omaa varallisuutta, eikä se välttämättä helppoa olekaan.

Omalla kohdallani arjen rahoitus on tapahtunut asumis- ja opintotuesta, säästöistä sekä kesätöistä. Opintolainaa olen myös menneen kolmen vuoden aikana käyttänyt elämiseen muutaman tuhat euroa, mikäli olen pysynyt suunnilleen laskuissani. 

Olen silti nostanut irti kaiken opintolainan, mitä olen saanut. Toistaiseksi en päätöstä kadu, ja seuraavaksi listaan neljä syytä, miksi itse päädyin tähän ratkaisuun:


1. Aika on sijoittajan paras ystävä - opintolainalla saan sen puolelleni

Sijoittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena, koska silloin korkoa korolle -ilmiö saa enemmän aikaa voimistua. Opintolainan avulla pystyin aloittamaan sijoittamisen 19-vuotiaana, nelinumeroisilla summilla, eikä minun tarvitse odottaa kunnes valmistun, todennäköisesti 24-vuotiaana. Tietenkin laina täytyy maksaa takaisin myöhemmin, mutta siihen mennessä se on jo ehtinyt kasvaa korkoa korolle. 

2. Opintolainahyvitys

Kelan sivuilta: ”Opintolainahyvitys on 40% siitä määrästä lainaa, joka ylittää 2 500€”

Opintolainassahyvityksessä on kuitenkin maksimimäärät. Esimerkiksi omassa 300 opintopisteen tutkinnossani maksimihyvitys on 6 200€. Sen saamiseksi lainaa täytyy olla 18 000€. Oma lainamääräni ylittää juuri ja juuri tuon rajan, tosin minulla on vielä kaksi vuotta aikaa nostaa sitä lisää. 18 000€ ylittävästä osasta lainahyvitystä en tosin saa.

Opintolainahyvitys maksetaan yleensä suoraan pankille (= ei saa omaan käyttöön vaan vähennetään suoraan lainamäärästä), ja sen suoritettuaan tutkintonsa ajoissa. Kela määrittelee ajoissa valmistumisen yhden vuoden armoajalla (= esim viiden vuoden tutkinto kuudessa vuodessa).

Hyvitys antaa siis pienen porkkanan valmistua ajoissa, ja vähintäänhän lainan voisi nostaa suoraan säästötilille, jolloin käteen jää valmistumisen jälkeen hyvityksen verran rahaa. Minusta tässä on ilmaista rahaa tarjolla.

3. Edullinen korko

Kuten joku saattaa tietää, korkotaso on jo pitkään ollut varsin matala. Tämä tietenkin tekee lainarahalla sijoittamisesta houkuttelevampaa; omasta 18 000€ lainapotista on tilitetty viimeisimmässä erässä 5€ korkoa. Ei kovin kallista. Korkoprosentti on itse asiassa tällä hetkellä itselläni -0,002%, joten seuraava tilitys on varmaankin vielä pienempi :)

Vertaa lainakorkoa vaikka ASP-tilin tarjoamaan 1% korkoon tai Svea Ekonomin 0,8%ja Bank Norwegianin 0,75% vuosikorkoon säästötileillä. Oman 18 000€ lainan parkkeeraaminen ASPille tuottaisi 180€ korkotuloa vuodessa, josta lainamenot söisivät korkeintaan joitain kymppejä. Ehkä nappikauppaa, mutta maksaa vain muutaman minuutin vaivaa. Jos en itse sijoittaisi lainaa osakemarkkinoille vaan haluaisin riskitöntä tuottoa, päätyisin todennäköisesti tämänkaltaiseen ratkaisuun.

4. Pitkä takaisinmaksuaika

Opintolainan lyhennys alkaa yleensä kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, ja kestää kaksi kertaa opintojen pituisen ajan. Omassa esimerkissäni siis maksaisin lainan takaisin kymmenessä vuodessa, jolloin ensimmäinen lainaerä on ehtinyt olla tuottavasti sijoitettuna peräti 7 vuotta, ennen takaisinmaksun aloittamista. Hullua!



Mainittakoon vielä yksi asia, jonka itsekin opin vasta toisen opiskeluvuoden jälkeen. Opintolainaa voi nostaa myös kesällä, samoilla ehdoilla. Lainatakaus täytyy hakea erikseen Kelalta. Itse olen hyödyntänyt sijoittamisessa myös muutaman kesäkuukauden opintolainoja ja ottanut niistä edullista pääomaa salkkuun.


Kiitos lukemisesta ja ensi kertaan!

- Sojoittaja


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Salkkukatsaus, 9/21

Salkkukatsaus, 10/2021